Toiminta-ajatus

Terveyskunto Oy:n tausta ja historia

Terveyskunto Oy on työelämän laadun ja työhyvinvoinnin kehittämiseen erikoistunut yritys. Tavoitteenamme on edistää työntekijöiden, työyhteisöjen ja organisaatioiden hyvinvointia, työn sujuvuutta ja tuloksellisuutta sekä asiakastyytyväisyyttä.

Työhyvinvointi luodaan työpaikalla, ja paras asiantuntemus omasta työstä on aina työntekijöillä itsellään. Ulkopuolinen asiantuntija voi auttaa tunnistamaan mahdollisuuksia, herättää ajatuksia, avata uusia näkökulmia sekä tukea kehittämisprosessin tavoitteellista etenemistä. Tavoitteena on, että asiakas löytää omat voimavaransa ja keinot toimintansa kehittämiseen.

Kehittämistyö on prosessi, jossa jokaisen panos on tärkeä. Aito hyvinvointi näkyy tekoina ja toimintana. Asiakkaan tarve on aina kehittämistyön lähtökohta, ja tavoitteen saavuttamiseksi laajasta asiantuntijaverkostosta on mahdollista saada tukea tarvetta vastaavasti.

Kehittämistyön tuloksena työpaikalle syntyy osaamista ja käytäntöjä, jotka edistävät työn sujuvuutta, työhyvinvointia, tuloksellisuutta sekä asiakastyytyväisyyttä.

Alla kuvattuna Terveyskunto Oy:n toimintaa ohjaavat periaatteet:

Osallisuus ja kuulluksi tuleminen

Osallisuus ja kuulluksi tuleminen mahdollistavat olemassa olevien voimavarojen laajemman käytön yhteisten tavoitteiden hyväksi. Ihminen voi olla oman elämänsä subjekti ja aktiivinen toimija. Kokemus omasta roolista osana kokonaisuutta luo merkityksellisyyttä.

Osallistava työtapa voi tuntua haasteelliselta kaikille osapuolille: sekä vastuun antaminen että vastaanottaminen voi olla vaikeaa. Pysyvä ja sisäistynyt muutos vaatii jokaiselta omakohtaista pohdintaa ja osallistumista. ”Ylhäältä annettu” siirtyy harvoin käytännön toiminnaksi. Kun ihmiset saavat osallistua, toiminta ja kehitys ohjautuvat olemassa olevista tarpeista ja lähtökohdista. Todelliset arvot, toimintatavat ja yrityskuva syntyvät työpaikan sisältä.

Jokainen toivoo tulevansa kuulluksi, ja voivansa vaikuttaa itseään koskeviin asioihin. Kuulluksi tuleminen avaa oven yhteistyölle, ja läsnäolo on kaiken vuorovaikutuksen perusta. Voidakseen kuulla toista on ensin oltava läsnä omassa itsessään. Tämä vaatii pysähtymistä ja tässä hetkessä elämistä.

Hyvässä työyhteisössä jokaisella on oma tärkeä roolinsa osana kokonaisuutta. Yhteinen tavoite ohjaa toimintaa, ja kokonaisuus on enemmän kuin yksittäisten osien summa.

Kumppanuus

Tasavertainen kumppanuus luo edellytykset yhteistyölle ja kehittymiselle. Pitkällä aikavälillä kaikki voittavat, kun yhteistyö on kestävällä pohjalla. Oman edun tavoittelun sijaan tärkeää on kokonaisuus, ja se kuinka omat ratkaisut vaikuttavat myös toisten hyvinvointiin. Reilu ja vastuullinen kumppanuus tukevat kestävää kehitystä.

Työelämän pirstaleisuus, koveneva kilpailu ja oman aseman puolustaminen vaikeuttavat yhteistyötä erityisesti rajapinnoissa. Tulevaisuuden monitahoisia haasteita ei kukaan pysty ratkaisemaan yksin, vaan tarvitaan laaja-alaista yhteistyötä yli rajojen. Kokonaisuus voi olla vahva ja toimintakykyinen pitkällä aikavälillä vain, jos sen kaikki osat voivat hyvin.

Tarvitaan yhdessä oppimista, kehittämistä ja avointa vuorovaikutusta. Win-win kumppanuus on hyvä pohja yhteistyölle kaikilla tasoilla. Toimivat ja kestävät palveluketjut ovat niin asiakkaiden, työntekijöiden kuin organisaatioidenkin etu.

Voimavarat ja vahvuudet

Voimavarojen ja vahvuuksien tiedostaminen luo mahdollisuuksia. Se tuo piilevätkin resurssit yhteiseen käyttöön. Vahvuuksien tiedostaminen antaa rohkeutta avautua tasavertaiseen vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön. Jokaisen panos on arvokas.

Ammattiosaamisen lisäksi ihmisillä on paljon henkilökohtaista osaamista ja kokemusta. Omien vahvuuksien ja kiinnostuksen kohteiden hyödyntämisen mahdollisuus luo iloa ja innostusta työhön sekä kasvattaa työpaikan resursseja. Syntyy arjen innovaatioita.

Huomion kiinnittäminen voimavaroihin ravitsee ja auttaa jo olemassa olevaa hyvää leviämään yhä laajemmalle. Osallisuus lisää luottamusta ja yhteenkuuluvuutta, ja yhteisön jäsenistä tulee aktiivisia ja vastuullisia toimijoita. Jokainen saa vaikuttaa itseään koskeviin asioihin.

Kehittämistyön ei välttämättä tarvitse lähteä ongelmista. Haasteiden ratkaisemisen lisäksi on hyvä huomata, että asiat voivat olla hyvinkin. Jo olemassa olevien vahvuuksien yhteisesti tiedostaminen luo hyvinvointia.

Työn ilo

Työn ilo näkyy asiakkaille hyvänä palveluna ja laatuna. Töihin on kiva mennä, ja siellä saa aikaiseksi jotain merkityksellistä. Työ on parhaimmillaan hyvinvoinnin lähde: mahdollisuus toteuttaa itseään, oppia uutta sekä kasvaa ihmisenä. Hyvä työ innostaa ja tuottaa onnistumisen kokemuksia.

Työstä voi nauttia vaikka se ei aina olisikaan pelkästään kivaa. Tärkeää on se, että voi ymmärtää oman panoksensa osana laajempaa kokonaisuutta. Ihminen voi hyvin kun hän saa olla kokonainen persoona niin työssä kuin vapaa-ajallaan. Mahdollisuus hyödyntää omia henkilökohtaisia voimavaroja, kokemusta ja osaamista myös ammattiroolin ulkopuolelta tuovat työhön sisältöä ja iloa.

Työn ilo syntyy ihmisen sisällä, mutta ulkoiset tekijät voivat joko edistää tai heikentää työssä viihtymistä. Kannustus ja tuki auttavat pitkälle. Osallisuus ja yhteisöllisyys laajentavat käytössä olevia voimavaroja.

Tärkeää on, että kokee voivansa tehdä työnsä hyvin. Ristiriidat tavoitteiden ja todellisuuden välillä kuormittavat. Aika ajoin on hyvä pysähtyä miettimään mitä tarkoitusta työssä palvellaan ja miten. Onko tavoitteena tehdä paljon suoritteita vai saada jotain aikaiseksi? Työ tuottaa iloa kun voi nähdä työnsä tuloksen.

Yhdessä oppien ja kehittäen

Yhdessä oppiminen ja kehittäminen lisäävät osallisuutta sekä yhteisöllisyyttä. Parhaimmillaan yhteiskehittäminen rakentaa työyhteisöä, ja mahdollistaa monimutkaistenkin asioiden ratkomisen. Asiantuntijuus ja vastuu kehittämisestä eivät jää yksille hartioille, vaan jokaisella on sekä mahdollisuus että vastuu vaikuttaa itseä koskeviin asioihin.

Kehittämistyössä jo itse prosessi on merkityksellinen - se antaa mahdollisuuden harjoitella vuoropuhelua ja yhteistoimintaa. Yhteinen näkemys muodostuu vähitellen vuoropuhelun kautta, ja kokonaisuus on helpompi hahmottaa kun kaikilla on sama tieto asioista.

Yhteiskehittäminen lisää avoimuutta ja luottamusta.

Kun kehittämistyö lähtee asianomaisten tarpeista ja resursseista, osallistujat voivat omaksua sen, mikä sillä hetkellä on mahdollista. Tavoitteet muodostuvat oikein mitoitetuksi ja innostaviksi.

Oppimista tapahtuu yhä enemmän erilaisissa verkostoissa. Verkostoituminen tarjoaa mahdollisuuden laajentaa asiantuntemusta ja näkemystä yli rajojen. Kaikkea ei tarvitse eikä voikaan osata itse, vaan yhteistyöverkostot mahdollistavat tarvittavan osaaminen ja asiantuntemuksen jakamisen joustavasti.

Haasteista mahdollisuuksiin

Tunnistettu ja tiedostettu haaste voi olla mahdollisuus kehittyä ja luoda uutta. Näkökulma ohjaa toimintaa - joko rajoittaa tai innostaa. Usko tavoitteisiin ja onnistumiseen antaa ”siivet” kehittämistyölle. Aina on olemassa pieni mahdollisuus, ja usein pienet asiat ovat juuri niitä isoja, vaikuttavia asioita.

Riskit ja uhat on hyvä tiedostaa, mutta kehittämistyössä on mahdollista lähteä liikkeelle myös jo olemassa olevista vahvuuksista ja mahdollisuuksista. Jo huomion kohdistamisella ja asioiden sanoiksi pukemisella on merkitystä. Olemassa oleva hyvä pääse kasvamaan, kukoistamaan ja leviämään.

Arvostava vuorovaikutus ja avoin ilmapiiri luovat hyvän pohjan innovaatioiden syntymiselle. Ilman virheitä ja kokeilua ei synny uutta. Epäonnistuminenkin voi olla askel eteenpäin. Hyvä työpaikka antaa mahdollisuuden kehittyä niin yksilönä kuin yhteisönäkin.

Kehittämistyön tavoitteissa kannattaa katse suunnata tulevaisuuteen: Miten varmistetaan jo kunnossa olevien asioiden säilyminen, ja kuinka tulevaisuuden haasteet voidaan kääntää mahdollisuuksiksi?